Mehiläiset muodostavat pesässään oman yhdyskunnan. Niillä on omat tavat toimia, järjestäytyä ja tavallaan persoonat. Toiset pesät ovat niinsanottuja lempeitä hippejä, joiden hoidossa ei välttämättä tarvitse suojapukuakaan. Näissä sato ei välttämättä ole suuri. Toiset taas kurinalaisia super suorittajia, jotka varmasti häätää pois jokaisen tunkeilijan, mutta tuottavat hienon sadon.

Emo vaikuttaa paljon pesän tunnelmaan. Siksi niitä tarkkaillaan ja vaihdetaan aina tarvittaessa.  Yhdyskuntien tutkiminen ja niiden opettelu on jatkuvaa oppia. Todella mielenkiintoista.

Jokainen pesä on oma yhteisönsä. Niitä arvostetaan ja tuetaan juuri omanlaisina. Hyvä tarhuri lukee pesiä oikein. Auttaa niitä työssään oikeaan aikaan oikeilla toimilla. Jokaisen yhteisön hyvinvointia täytyy siis tarkkailla säännöllisesti. Kesällä joka viikko, parhaimmillaan useamman kerran viikossa. Aktiivisella hoitokaudella niin Matti kuin mehiläisetkin tekevät valtavasti töitä jokaisen hunajapurkin eteen. Menestyminen ja sato ei ole koskaan taattua. Pitää olla koko ajan ns. herkillä ja toimia heti tilanteen niin vaatiessa.

Talvet mehiläiset viettävät pallomaisessa muodossa pesän sisällä. Siipiään räpytellen lämpöä muodostaen. Ravinnoksi syövät pesään taltioitua ravintoa. Tarhurin on osattava antaa niille riittävä määrä ravintoa ennen talvea, jotta yhdyskunta pärjää talven yli.

Kaikki pesät on etelä Suomessa. Pesät on sijoitettu maatilojen ja puutarhojen reunoille. Tarkoituksena on auttaa muita tarhureita ja viljelijöitä, jotka arvostavat luonnonmukaista kasvua, tarjoten mehiläisille monipuolisen ympäristön.

Jokainen yhdyskunta on Matille tärkeä. Aidosti.